Edellisessä päivityksessä mainitsin, että olemme menossa tokotreeneihin Mikkelinpalveluskoirayhdistyksen treenikentälle. Ensinnäkin sen löytämisessä kesti jokunen hetki ja jouduttiin kysymään eräältä naiselta suuntaohjeita. Paikan päälle päästyämme Pata tietysti haukkui aivan mahdottomasti autossa, kun kuului sekä näkyi muita koiria. Katselin reunalta muiden koirakkojen työskentelyä .
Ottaessani Padan ulos autosta se hetken katseli hölmistyneenä, että mikäs paikka tämä on :D Ja sen jälkeen alkoi järkyttävä tempominen jokaiseen suuntaan . Oli niin paljon kivoja kavereita ja haisteltavia hajuja, että ne korvat taas johonkin unohtui :S Whoops. Ohjaaja tuli sitten kyselemään meidän tietoja, että onko minkä ikäinen jne. Käveltiin kentän toisesta päädystä toiseen. Tosin mun ei ois tarvinnu kävellä jos ois ollu sukset jalassa. :P Pyysin koiraa rauhoittumaan käskemällä sitä istumaan tai makaamaan. Vaikeinta oli saada se kontakti koiraan, koska se ei millään meinannut huomata minua ja minun käskyjäni, vaan mielummin repi ja tempoi kavereiden luokse. Eli innostusta ei tosiaankaan puutu. :D Ohjaaja sanoi että koira täytyy saada ensin rauhoittumaan ennenkuin sille voi uutta opettaa.
Hän myös arvaili, että herkku palkinto rauhoittaa urosta paremmin, kuin todennäköisesti taas lelu palkinto nostaisi lisää kierroksia koneeseen.
Nyt täytyy myös ohjaajan ohjeiden mukaan käydä kentällä myös välillä silloinkin kun treenejä ei ole. Se auttaisi koiraa tottumaan uuteen paikkaan. Ja huomaamaan että siellä on kivaa vain minun kanssani.
Seuraavana maanantaina kun mennään täytyy sitten kuka nyt onkaan ohjaamassa sanoa että on erittäin häiriöherkkä koira vielä, jos pystyttäisiin tekemään hommia niin että muut eivät ole samaan aikaan kentällä.
Mutta tosiaan mun mielestä meni yllättävän hyvin verrattuna siihen ettei mun tarvinnu enää tiputanssia rueta tanssimaan etttä koira kuuntelisi edes kerran istu käskyä. Ja se että pystyin antamaan kerran jopa kaksi peräkkäistä käskyä. Vaikka toki koirahan ei istunut tai ollut maassa kuin sekuntin, mutta on sekin parempi kuin ei mitään :) Tästä se lähtee vaikka itse sanonkin :D
BH- kokeeseen tähdätään.. Kyllä me sinne vielä päästään. :)
P.S. Tänään meillä on Mikaelin koirapuistossa ryhmä tapaaminen. Saapi koirat leikkiä kaveruksien kanssa keskenään :) Ja sillä aikaa me voidaan omistajien kanssa puhua soopaa :D